sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Kesä on täällä!

Merjan merkintä:

Mikä ihana loppuviikko onkaan takana! Selkä on väsynyt ja takajalat kireät, mutta mieli on kepeä kuin pikkulinnun laulu. Puutarhuri on ahkeroinut: kuopsuttanut, kaivanut ja istuttanut, kastellut, lannoittanut ja leikannut. Puutarhuri on myös ymmärtänyt, että kaikkia taimia ei tarvitse kasvattaa itse siemenestä alkaen. Niitä voi myös ostaa kauppapuutarhalta ja Turun kauppatorilta. Ja minähän ostin!
Jo viikkoja sitten lakastuneet pääsiäisnarsissit terassin suurissa ruukuissa vaihtuivat vihdoin samettiruusuihin, tupakkaan ja neilikoihin, valkeaan hortensiaan, hopeaputoukseen ja johonkin pikkulehtiseen vihreään ryöppyyn. Punalehtinen liljapuu on kuin luonnon huutomerkki vihreyttä vasten.
Etupihan perennapenkissä ensimmäiset iirikset ovat avautumassa; vaniljaisen kelta-valkoiset. Jaoin iirikset viime kesänä, enkä nyt muista, miten sijoittelin eri värit ja lajikkeet. Nyt on mukava seurata, mitä mistäkin nupusta avautuu.  Suosikkini on kelta-violetti saksankurjenmiekka ’Nibelungen’.

Pergolassa tylsät humalat saivat antaa sijaa kukkiville köynnöskuusamille. Tulevaisuudessa saan juoda aamukahvit valkoisen tuoksuköynnöskuusaman ja tummanpunaisen koreaköynnöskuusaman ympäröimänä. Istutin sekaan reilusti köynnöskrassia, kun eiväthän nuo kuusamat vielä järin isoja ole.
Kukkia ja kauneutta siis riittää. Mutta on höytypuutarhakin hyvällä mallilla. Kasvihuoneessa tomaatit ovat tehneet jo ensimmäiset pienen pienet hedelmänsä. Se vastahakoisinkin niistä, se Ildi, on hyvässä vauhdissa ja kukkii jo. Laitoin tomaattien jatkoksi yhden salaattikurkun taimen. Aina sanotaan, ettei kurkkua ja tomaattia oikein sopisi kasvattaa samassa huoneessa. Saavat nyt kumminkin luvan sopia. Olen tehnyt niille selväksi, että kompostissa on kyllä tilaa, jos kovin riitaisiksi rupeavat.
Ensimmäiset salaatit ovat jo syötävissä ja ryytimaasta voi nyppiä maustetta sekaan. Ja  herkkujen herkku, mustajuuri, on noussut terhakasti taimelle jo.  Ostotaimilla voi hienosti paikata sen, mitä itseltä jäi kylvämättä. Sinne asettuivat omien sekaan torilta haetut lehtisellerit, salviat, persiljat ja kesäkurpitsa.  Ja samettiruusu on aina paikallaan myös kasvimaalla: mainio ötökkäkarkote ja mukava väriläiskä.
Ihanaa alkukesän aikaa lukijoille!


PS. Värit räiskyvät myös sirpaleissa. Katso Leenan kädenjälkeä Värivitamiissa

1 kommentti:

  1. Hopeaputous on nimensä veroinen. Minulla oli sitä viime kesänäkin ja sehän kehitti yli metrisen ryöpyn ruukkuihin niin, että jouduin nostamaan ruukkuja aina vain korkeammalle.

    Köynnöskuusamat ovat vikkeliä kasvamaan, joten voit jo ensi kesänä istua kuusaman katveessa. Meillä yksi kuusama ryhtyi peittämään koko saunarakennusta kattoa myöten. Köynnöskuusamassa on myös hauskan vitsikkäät hedelmät.

    Kyllä muuten tomaateilla ja kurkulla voi olla tulossa ankara riita. On nimittäin olemassa kasveja, joilla kemiat eivät sananmukaisesti kohtaa: ne kehittävät kemikaaleja, joilla yrittävät tuhota epämieluisat kilpailijat. Joudut varmaan sovittelijan hommiin useasti.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...