maanantai 11. huhtikuuta 2011

Äitini kevättervehdys

Merjan merkintä:
Sain sinulta viimeisenä joulunasi lahjaksi jouluruusun.  Sen vaalean, ihan tavallisen. Yhdessä ihastelimme sen vaatimatonta kauneutta, miten sen hentojen varsien päässä avautuivat kainot kukat.
Kevään tullen istutin sen ulos. Sopivan varjoisaan paikkaan, mongolianvaahteroiden alle. Sinä olit silloin jo väsynyt, aloittelit viimeistä matkaasi. Silti iloitsit keväästä ja valmistelit kesää: olit jo kylvänyt palsamin siemenet pikkuisiin ruukkuihin. Siellä ne kurkottelivat innokkaasti valoa kohti keittiösi ikkunalla . Muistan, kun kotiuduit viimeistä edelliseltä sairaalareissultasi. Istuimme keittiön pöydän ääressä ja siinä jutellessamme sinä aivan ohimennen, oikeastaan huomaamattasi latvoit palsamin taimet.  Niin kuului tehdä, vain sillä tavoin sai monihaaraiset ja rehevät kukat.
Voi sanoa, että olit puutarhaihminen, vaikka aivan ikiomaa puutarhaa sinulla ei koskaan ollutkaan. Vuokramökillä kuitenkin kasvatit perunaa, sipulia, tomaattia, mansikkaakin joskus. Ja kesäkukkia. Orvokkeja, samettiruusuja, rinkeplummaa ja tietysti palsamia. Kun mökkielämä voimien vähetessä jäi taakse,  vaalit sinä puutalon pihalla ikkunasi alla olevaa pientä kukkapenkkiä. Se kukoisti keväästä syksyyn. Jaksoit torjua kirvoja, nyppiä kuihtuneita kukkia, lannoittaa ja leikata.  
Kun vierailin luonasi sairaalassa viimeisen kerran, puhuimme puutarhajuttuja silloinkin. Suunnittelin istuttavani sinä päivänä tomaatintaimet paikoilleen kasvihuoneeseen. Yhteistuumin arvelimme, ettei liian kovia halloja enää tulisi. Silloin oli toukokuun loppu. Lupasin myös piakkoin keittää raparperimehua, josta sinäkin mielelläsi ottaisit vähän. Sitten kampasin hiuksesi ja lähdin kotiin. Ne olivat jäähyväiset, myöhemmin illalla sinua ei enää ollut. Ei tässä maailmassa.
Mutta seuraavana keväänä jouluruusu pihallani kukki ensimmäisen kerran.  Nyt se on jälleen kukassa, kuin tervehdyksenä: täällä minä olen.

6 kommenttia:

  1. Niin kaunis tarina ja herkasti kirjoitettu. pisti miettimaan omaa aitiani. Kiitos tasta hetkesta :)

    VastaaPoista
  2. Miten koskettava kirjoitus, täynnä rakkautta äitiin ja kevääseen.

    VastaaPoista
  3. Kyllä on ihanaa, että sinulla on osa äidistäsi puutarhassa. Jouluruusun silmin hän katselee sinua ja levittää helliä ajatuksia ympärillesi.

    VastaaPoista
  4. Kiitokset lukijoille. Tuntuu hyvältä, jos on onnistunut herättämään joitakin tunteita tai ajatuksia. Kevät on hurmaavaa ja kaihoisaa aikaa!

    VastaaPoista
  5. Tämä lukukokemus oli puutarhamessuilla vietetyn päivän päätöksenä paras mahdollinen. Tapasin messuilla ystäväni joka käy läpi sädehoitoja. Hän lupasi toipua hoidoista pian ja aloittaa aivan uuden kasvukauden kuten omanapuu leikkauksen jälkeen, entistä vahvempana.

    VastaaPoista
  6. Kiitos Anonyymi, ystävälläsi on vahva asenne. Toivotaan, että se kantaa. Kaikkea hyvää teille molemmille !

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...