lauantai 9. huhtikuuta 2011

Se itää sittenkin!

Merjan merkintä:
Se pahuksen Ildi. Se keltainen kirsikkatomaatti, joka ei tahtonut nousta samaa tahtia muiden kanssa.  Tuli lopulta varmaan katumapäälle yksin mullan keskellä mököttäessään ja putkahti pinnalle – yli neljä viikkoa muiden jälkeen!  Ja tuli sitten jopa kaksin kappalein.
Pieniä ovat vielä: vasta ensimmäisiä oikeita lehtiparejaan kurottelevat valoa kohti. Mutta päättivät sitten lopulta kumminkin nostaa päänsä ja tulla tähän maailmaan.
Mauttomaksikin jo ehdin kiukuissani moittia. Se ei ehkä ollut ihan totta. Aika hyvältähän nuo kumminkin maistuvat… Ja keltaisina väripilkkuina munakkaan pinnalla, persiljan sekaan kieputettuna ovat kyllä vertaansa vailla. Eli tervetuloa kaunis, keltainen ja maukas Ildi!

PS. Tänään on Turussa ihana ja aurinkoinen kevätpäivä. Juuri samanlainen kuin tasan 19 vuotta sitten, kun esikoispoikani syntyi. Onnea Mikael!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...